sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Tällaista on syksy. Tulee muuta puuhaa ja kasvimaa jää unohduksiin. Eilen sentään saimme värvättyä miehistä apuvoimaa ja käänsimme noin puolet kolmen aarin alueestamme, teimme penkit ja kylvimme palsternakkaa ja istutimme valkosipulit. Edellisenä viikonloppuna haettiin hevosenlantaa Vuorelan tallilta, missä käytetään kuivikkeena olkea ja missä saa vielä hauskaa länsisuomalaista puheenpartta kaupanpäälle (lanta ei maksanut mitään). Jos vielä kerran jaksaisi raahata kroppansa kasvimaalle, yksi kohopenkkin on vielä vaiheessa, niin sitten joutaisi jo talvikin tulla. Mukavaa syksyä, talvea ja uuden kesän odotusta kasvimaaystävilleni.  Leena

lauantai 29. syyskuuta 2012

Sadonkorjuu jatkuu

Lyhtykurpitsaa, öljynsiemenkurpitsaa, Sweet mama-kurpitsaa...
Viikko vierähti ilman kasvimaalla käyntiä. Melkein joka päivä on satanut, tänään sitten aurinkoinen syyspäivä. Kasvimaalla oli muitakin puuhastelijoita syystöiden kimpussa. Toin kurpitsat, ettei yöpakkaset ehtisi niitä nipistellä. Mietin vielä, mitä niistä tekisin. Kesäkurpitsassakin oli yllättävän monta pientä kurpitsaa, voi olla, että kasvimaalla ei ole ollut niin kylmää kuin muualla. Nostin myös palsternakkaa ja punajuurta tämän päivän ruokaa varten. Palstanaapurilta sain ison kasan liljan mukuloita, joista osan toin kotipihan täytteeksi.
Maa-artisokka työntää varsia kohti pilviä

Iso kosmoskukka keksi ruveta vasta nyt kukkimaan

Maassa on enää purjoa, vähän varsiselleriä, maa-artisokkaa ja muutama palsternakka

Kippuraisia palsternakkoja ja kesäkurpitsanpoikasia

lauantai 22. syyskuuta 2012

Onko elämässä muutakin kuin kasvimaa?

Sadetta ja viilenevää. Ei kai siitä mihinkään pääse, että syksy tekee tuloaan. Syksyn kunniaksi piipahdin työkavereiden kanssa Muuruveden vanhassa pappilassa, jossa toimii ihan omanlaisensa vaatekauppa. Aivan upean kaunis paikka järven rannalla ja hienosti kunnostettu vanha rakennus. Voin suositella. En nähnyt kasvimaata missään, mutta siihen maisemaan olisi sopinut upea hyötytarha marjapensaineen, hedelmäpuineen, yrttitarhoineen jne. Kysellessämme lisää, kuulimme paikan olevan myynnissä omistajan haaveillessa eläkepäivistä.




torstai 20. syyskuuta 2012

Syksyn vihreitä jäänteitä

Tomaatti kasvaa ulos mökistään
Vielä riittää kasvua. Jotkut kasvit saavat syksystä oikein vauhtia kasvuunsa. Lehtikaali näyttää olevan yksi sellaisista. Myös maa-artisokka vasta miettii, alkaisiko kukkia. Tomaatille sää alkaa olla liian viileää hedelmien punastuttamiseksi. Olen kasvattanut muutamana vuonna tomaattia, mutta suurin osa niistä jäi vihreiksi. Huoneenlämmössä vähitellen punastuneisiin tomaatteihin ei tullut enää sitä auringosta saatua makeutta ja siksipä olen tehnyt tomaattisipulihilloa vihreistä tomaateista. Ainakin anoppini pitää sitä erittäin maukkaana (ei kai anoppi pelkkää kohteliaisuuttaan kehuisi...).
Lehtikaali virkeänä.

Tämä kuva oli jo eilen. Papu alkoi tehdä kiharaisia palkoja, viileydestäkö johtuu?


tiistai 18. syyskuuta 2012

Syksyisiä aidanteita

Köynnöspavutkin muodostavat näyttävän aidanteen.
Syyskuu on saanut monet aitojen koristeeksi ja aidanteiksi istutetut köynnökset riehaantumaan . Ilmeisesti pitäisi jaksaa kasvattaa taimet jos haluaisi kukkivan aidan aikaisemmin. Kyllä ne ovat kivannäköisiä syksylläkin kun muu kasvu alkaa jo hiipua.
Kanariankrassin keltainen kukkapilvi

Hajuherne näyttää oikein vahvistaneen kasvustoaan syksyä kohti

Kurinalainen ruusupapuaidanne


maanantai 17. syyskuuta 2012

Purjoasiaa

Nostimme osan purjoista maasta. Purjot olivat kasvaneet tänä kesänä tosi hyvin, liekö runsaat sateet auttaneet asiaa. Puhdistin ja viipaloin pakastettavaksi valkeat osat (annospusseihin ja pussit vielä yhteen pussiin niin kaikki pakasteet eivät maistu purjolle), vihreät osat viipaloin myös, mutta laitoin ne kuivumaan. Kuivattu purjo on tosi kätevä käyttää ja kuivana se murenee helposti pieniksi muruiksi ja sopii sipulikammoisenkin ruokaan (no jaa, kyllä oman perheeni sipulikammoinen sen huomaa).
Multausta siistimpi tapa pidentää purjon valkeita osia. Ekologista.

Purjot ovat jaksoivat kasvaa melko paksuiksi.
Jos kasvattaa purjoja siemenestä asti, pitää asennoitua positiivisesti ja luottaa kaikista tapahtumista huolimatta hyvään lopputulokseen. Olemme laittaneet siemenet tavallisesti hiihtoloman jälkeen, maaliskuun puolivälissä itämään. Itäminen tapahtuu nopeasti ja herättää toiveita. Sen jälkeen ei tapahdu paljoakaan, hiuksenohuet purjot näyttävän selviävän juuri ja juuri hengissä. Oppaissa neuvotaan latvomaan taimet, minkä olemme tehneet ja minkä jälkeen näyttää, että taimet on menetetty lopullisesti. Jos malttaa olla heittämättä taimilaatikkoa roskikseen, voi huomata, että nuo haivenet ovat kuitenkin hengissä (jos vielä on jaksanut kastella silloin tällöin) toukokuun lopussa, kun päätät laittaa ne maahan, kävi miten kävi. Istutuksesta ei meinaa selvitä ilman suurennuslasia ja yllättäen noita hiuksia onkin satamäärin. Sinne ne kuitenkin maahan lopulta päätyvät. Mutta entäs kun tulet parin päivän päästä palstalle: purjon lähes näkymättömät taimet lojuvat velttoina pitkin pituuttaan maassa, täysin masentuneina ja itsemurhan partaalla. Älä sinä missään nimessä masennu, anna niiden selvitä depressiosta omin voimin ja yllättäen parin viikon jälkeen rivi juolavehnän näköisiä heiniä töröttää penkissä. Jos onnistut kitkemään vain juolavehnän, syyskuussa purjot ovat siinä kunnossa, että niillä voi rehennellä palstalaisten kokoontumisissa.
P.S. Purjo vaatii paljon lannoitusta. Olemme kasvattaneet niitä kohopenkissä toisena vuotena, eli ensimmäisenä vuonna kohopenkissä kasvaa kurpitsa ja seuraavana purjo. Tavallinenkin kasvimaa kanankakalla höystettynä on tuottanut hyvän lopputuloksen.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syyspiknik ja palstakatselmus

Olimme onnistuneet sopimaan kasvimaakauden päättäjäispiknikin mitä parhaimpaan ajankohtaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Osa meistä oli varustautunut pitkillä kalsareilla ja villapipoilla, pakko oli heidä alkaa stripata, niin lämmin sää oli. Ja syötävää riitti, namnam. Grilliin laitettiin makkaraa ja marinoitua kesäkurpitsaa (joista ihan kaikki eivät tippuneet välillä hiillokseen tai maahan), niiden kanssa nautittiin etikkakurkkuja, konjakki-hunaja-kurkku-kesäkurpitsasalaattia, porkkana-palsternakkaraastetta, ratouillea, porkkanaleipää ja punajuurisämpylöitä ja salaattia. Väliruoaksi söimme sipulikeittoa ja jälkiruoaksi kahvia, omenpiirakkaa vaniljakastikkeella sekä vadelmavalkosuklaamuffinseja. Kohta lähdenkin pitkälle lenkille kaloreita kuluttamaan.

Syömisen jälkeen teimme vielä katselmusta palsta-alueella. Miinuspisteitä jaoimme liian viimeisen päälle hoidetuille palstoille. Kukaan meistä ei saanut miinuspisteitä, pientä repsahtelua oli tapahtunut itse kullakin, mikä tietenkin on vain mukavaa.
Naapurin Leenan juuri poimitut tillit ja salaatit

Piknik viinimarjapensaiden kainalossa

Tarjottavaa vatsan täydeltä

Arvatkaapas mitä tässä kasvaa? Vastaan jos kukaan ei keksi.

Palmu? Purjohan se siinä leventelee

Auringonkukkien päivä

Kalastaja-Hannu on laittanut palstansa viimeisen päälle syyskuntoon

Väriä ja syötävää syksyyn ja talveksi

Maurin malva on päässyt hyvään kukintavauhtiin

Mäntymetsä? Kiharainen persilja on tosi kaunis

Upeasti kasvaneet maisiit, ainakin näissä näytti olevan täysikokoiset tähkätkin

Olen aivan ihastunut punahattuun. Jospa minäkin ensi vuonna...

torstai 13. syyskuuta 2012

Kukkia ja omenoita

Syksyn kenties viimeiset dahliat
Pikavisiitti kasvimaalla tuotti kimpullisen kukkia, joita palstanaapuri leikkeli myrskyn tieltä. Hän sanoi nostavansa dahlian mukulat talveksi kellariin. Ilmeisesti ne eivät muuten säilyisi talven yli. Tässä asiassa olen täysin kokematon, mutta kauniita kukat ovat. Palstalta poikkesin työkaverillani, joka valitteli suurta omenasatoa. Tokihan ystävää pitää auttaa. Omenat maistuivat maukkailta, nyt pohdin, miten säilöisin säkillisen. Parhaiten on tullut käytettyä kevyesti höyrytetyt ja pakastetut omenaviipaleet, jotka on helppo heittää omenapiirakkaan tai kauraomenapaistokseen.
Työkaverin omenapuu

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Syyspuuhien aloittelua

Vielä riittää palsta-alueella väriä
Nyt on kunto kohdillaan ja voimaharjoittelu kasvimaalla voi jatkua. Palstakaverini Lea oli kääntänyt viikon aikana ison palan maata, minä jatkoin siitä sitten tänään. Pavut tuottavat satoa ihmeen hyvin vieläkin, vaikka yöt ovat olleet kylmiä. Kesäkurpitsastakin keräsin monta pötköä. Talvikurpitsat ovat vaihtamassa väriä vihreästä oranssiin, ne jätin vielä odottelemaan. Herneet olivat jo niin lakastuneet, että käänsin ne maahan maatumaan.

Palstanaapurini huikean kokoinen lanttu

Lantun kasvattaja syyspuuhissa

Osa palsternakoista oli sananmukaisesti kasvanut yhteen



torstai 6. syyskuuta 2012

Terveisiä kuntoremontista



Tämä on tietenkin ihan hölmöä lisäillä kuvia kuntoremonttilomalta. Nyt on pieni väliaika ja lueskelin muiden puutarhakertomuksia. Tuli oikein ikävä kasvimaata ja varsinkin pientä kasvimaakaveria Olgaa. Rokualla on todella ainutlaatuinen, kaunis luonto ja hyvät ulkoilumaastot, sääkin on suosinut ja olemme päässeet nauttimaan sauvakävelystä, maastopyöräilystä ja ulkona olemisesta sisäliikunnan lisäksi. Huomenna kotiin ja syyslannoituksien pariin, nytpä kroppa taas jaksaa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Syyskylvöjä sadonkorjuun lomassa

Lämpimässä, mutta selvästi syksyn tuntuisessa säässä käväisin vielä katsastamassa palstan, ennenkuin hylkään sen viikoksi. Pääsin kuntoremonttiin, jossa parasta taitaa olla valmis ruokapöytä. Liikkumaan toki lähden. Nyt liikuin yhden penkinvalmistuksen verran. Tein penkin, johon laitoin persiljaa (persiljahan on 2-vuotinen ja tämän vuoden taimet antavat aikaista satoa keväällä ennenkuin ryhtyvät kukintapuuhiin). Samaan penkkiin voisin laittaa valkosipulin kynsiä syyskuun loppupuolella. Lena Israelssonin mukaan syksyllä voi kylvää porkkanaa, palsternakkaa, persiljaa, mustajuurta, kaurajuurta, retikkaa, retiisiä, pinaattia, tilliä, kehäkukkaa ja salaattia. Täytyy ainakin kokeilla, kevällähän ehtii vielä heittää uudet siemenet jos maasta ei mitään nousekaan.
Palstanaapuri iloitsi hauskoista porkkanoista

Olgaa kiinnostaa värikkäät kukat (kuvan ottamisen jälkeen yritti syödä kukan)

Sain kotiintuomista kasvimaanaapurilta. Kiitos!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Värejä ja väriyhdistelmiä

Kukat ovat tietenkin ihania sekä kasvimaalla että pihassa. Kiertelin katselemassa, millaisia väriyhdistelmiä kukkapenkeistä löytyy. Vaaleanpunaista ja vaaleaa lilaa näkee aika paljon ja ne ovat hauskan värisiä melkeinpä minkä värin kanssa vain.

Vaalenpunainen, keltainen ja valkoinen on iloinen väriyhdistelmä

Lila on kaunis yksinäänkin. Vai onko tämä pinkki?


Pinkkiä ja vaaleanpunaista piristää kukkien keltaiset keskustat

Vaaleanpunainen ja keltainen voi olla hyvinkin herkkä yhdistelmä
Lilaa ja vaaleanpunaista yhdistettynä kirkkaampiin väreihin


Vaalea lila ja valkoinen on takuuvarmasti kaunis
 Pidän paljon väriyhdistelmistä, joissa on käytetty vastavärejä: keltainen-lila, oranssi-sininen. Niitä ei yleensä hirmuisen paljon näe, jonkin verran kuitenkin.

Oranssi kehäkukka ja sininen ruiskaunokki: kesän värit

Lilja oli eksynyt piiankukkien joukkoon (vai päinvastoin)

Krassin ja hajuherneen sekamelska

Sininen ja oranssi, pirteä ja kaunis yhdistelmä
Oranssi on kiva myös lilan kanssa

Kirkkaan punaisia kukkia kasvimaalla on melko paljon. Punainen on kivan näköinen erilaisissa väriyhdistelmissä, aika usein puolivahingossa samassa penkissä keltaisten kukkien kanssa.
Tässä keltaiset ja punaiset unikot ovat vasta matkalla kukkapenkkiin

Punavalkoinen toimii, myös eri punaisten yhdistelmä

Dramaattinen tumma punainen ja valkoinen ovat näyttävä pari

Monta väriä samassa penkissä antaa huolettoman vaikutelman


Kasvit yhdistelevät värejä itsekin
Aika hauska keltaisen ja punaisen yhdistelmä