Syksykö? Pöh!

Katrin melkein musta auringonkukka

Tämän öljysiemenkurpitsan naapurin Leena lahjoitti

Punahatutkin jaksavat vielä kukkia

Samettikukat ovat oikein innostuneet auringosta

Kesähän näyttää jatkuvan niinkuin syksyä ei aikoisi päästää kuvioihin lainkaan. Ei haittaa. Kurpitsat on oikeastaan vasta nyt innostuneet kasvamaan ja kesäkurpitsakin lykkäämään hedelmää edellisvuosien malliin. Ja kukkaloisto jatkuu. Ihanaa. Väreistä saa voimaa talveksi, voi kun sitä+ tätä lämpöä saisi säilöttyä.

Kasvimaapiknikin säätilaus onnistui nappiin

Kasvimaapiknik vietiin aivan mainiossa säässä, mainiossa seurassa tietenkin. Herkkuja oli taas tarjolla enemmän kuin jaksoi syödä, kiitos mukana olleille. Kesän satoa muistellaan seuraavan kerran kurpitsaillassa 21.9. klo 17.00 alkaen, mukaan kurpitsaruoka ja/tai -resepti tai muu sadonkorjuutuote. Aiheesta kiinnostunut ystävä on tervetullut mukaan.

Kakkareissu

Eilen lähdimme kolmen palstalaisen voimin hevosenkakkareissulle. Soitimme etukäteen entisen Heppahovin Suville, joka lupasi meidän viedä lantaa niin paljon kuin tarvitsisimme. Peräkärryllinen sitä sitten tuotiin eikä tarvinnut kuntosalia ajatella reissun jälkeen, sen verran hikistä puuhaa lannan lapiointi oli. Puutarha.net-sivut kertovat hevosenlannasta: Huokoinen hevosen lanta sopii kylmään ja tiiviiseen savimaahan. Hevosen lannassa on typpeä 3, fosforia 1 ja kaliumia 3 prosenttia. Hevosen ja karjan lannan ravinnesisältö vaihtelee suuresti, mikä johtuu lähinnä erilaisten kuivikkeiden (mm. turve ja puru) käytöstä. Paljon typpeä sisältävänä hevosen lanta on syytä kääntää heti levittämisen jälkeen maan sisään. Sen palamisessa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää myös varhaisissa lavaviljelyksissä. 

Meidän hakemassamme lannassa kuivikkeena oli käytetty etupäässä turvetta, joten se on melko hapanta ja vaatii kalkkilisän. Osan lannasta olemme aina levittäneet suoraan maahan ennen muokkausta, osan käyttäneet kohopenkin rakennusaineeksi. Jos sitä vielä jää, niin voi hyvin laittaa kompostiin muhimaan vuodeksi pariksi. Kaija otti kuvan Arjasta ja minusta kakkaa lapioimassa, katsotaan, onko se tarpeeksi edustava blogiin liitettäväksi.

Syysalakuloa

Puutarhuri ei tunne kevätväsymystä. Päinvastoin, keväällä touhutaan maanisena siementen, taimien ja lumen sulamisodotuksen kanssa. Kesä menee kasvusta ja sadosta iloitessa. Nyt kun kaapit on täynnä purkkeja ja purnukoita, eikä kuitenkaan vielä pääse oikein syyshommiinkaan, meinaa tulla jonkinlainen kasvimaalama. Mukava on palstalla käydä ja napsia jotain mukaansa, mutta se villein riemu on laantunut ja kesän loppumisen aistii jo kasveissa ja puutarhurissa. Aloitin jo sukanneulomisprojektin, joka kuuluu syksyihini. Ensimmäinen pari on valmis ja seuraava alkamassa. Eihän nyt vielä syksyn pitänyt tulla, elokuun puolivälissä! Ensi lauantain kasvimaapiknik sentään piristää, mukava kuulla muiden fiiliksiä. Onko kaikki muut vielä ihan energisinä jatkamassa puuhastelujaan?

Puukerrostaloja Julkulanniemeen

Julkulanniemen täydennysrakentamiskaavassa esitetään puukerrostaloja lähelle kasvimaarantaa. Tämän päivän Savon Sanomista luin, että talot ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Hyvää kaavassa on se, että palsta-alue säilyy nykyisellään. Ei varmaankaan voi olettaa, että mikään alue jämähtäisi täysin paikoilleen, eikä uutta rakennettaisi lainkaan vaikka hiukan säälittääkin alueen rauhan menetys... Toivottavasti talot edes ovat kauniita! Tällaisia maisemia uusien talojen asukkaat pääsevät katselemaan.

Sadonkorjuuta auringonkukkien aikaan

Pikku aurinkoina loistivat nämä kultapallot

Sateiden välissä kasvimaakäynti tuotti monta pussillista ruokatarpeita: perunaa, porkkanaa, palsternakkaa, purjoa, papuja, kurkkua, kesäkurpitsaa ja fenkolia, Kurkkusäilykkeiden mausteeksi toin mustaviinimarjan lehtiä, tilliä ja piparjuurta. Kurkkusäilykkeitä alkaa olla vähintäänkin tarpeeksi.

Auringonkukka on mielenkiintoinen nuppunakin

Harmaan päivän omat auringot

Vähän nuupahtaneet auringonkukat

Fenkolit ovat kasvaneet kohtalaisesti, litteitä, mutta maukkaita

Punajuurista ei tullut jättiläisiä, mutta hyvältä nämäkin maistuivat

Kasvimaapiknikin ja kurpitsaillan suunnittelua

Ihana kasvimaaystävä Arja oli aamuvirkkuna leiponut pullaa ja pyörähti kahville tuliaisineen. Herkullisia korvapuusteja! Suunnittelimme kasvimaapiknikkiä ensi lauantaille 24.8., eli palstaviljelystä innostuneet teoriassa tai käytännössä, tervetuloa palstalleni n. klo 15.00. Jotain pientä naposteltavaa mukaan.

Lisäksi sovimme kurpitsaillan 21.9. eli mukaan kurpitsaruoka tai -säilyke resepteineen. Sovitaan kellonaika myöhemmin.

Arjan korvapuustit maistuivat

Naapurin Leenan öljysiemenkurpitsa jatkaa hurjaa kasvuaan

Uchici kuri-kurpitsa, ei kovin suurin, mutta näitä on aika monta