Kuumaa ja kuivaa

Huh hellettä! Nyt ei jaksa enää mitään. Kasvimaa kaipaa vettä, erityisesti kompostin päällä kököttävät kurpitsat. Olga osaa suunnistaa kasvimaata ympäröivään Kallaveteen viilentymään, itse en ole saanut edes talviturkkia heitettyä vaikka kuumuudesta valitankin.

Olga varmistaa, että seuraan nätisti hihnassa.

Kauneutta rakastavan palstanaapurin pionit

Retiisejä!

Retiisejä Kaijan penkistä, liekö tuollainen koko enää laillistakaan?

Kaijan punapäivänkakkarat

Minulle lankesi koiranhoitovuoro ja kävin vain vierailemassa palsta-alueella, Olga kun ei vielä hallitse kasvimaakäyttäytymistä täydellisesti. Päivä on lämmin, palstoilla helteinen. Ja väriä kasvimaalla riittää! Kaija oli puuhastelemassa palstallaan ja sain häneltä ison pussillisen retiisejä. Tuollaisia retiisejä en ole ennen nähnytkään!

Olga tutustuu harjaneilikkaan

Sormustinkukka

Sain alunperin palstanaapuri Leenalta sormustinkukan pikkuisia taimia ja sen jälkeen sormustinkukkia on riittänyt. Tykkään niistä tosi paljon ja koko kasvimaa-alue on nyt ihanan näköinen kun eri väriset sormustinkukat tököttävät siellä ja täällä, täynnä pikkuisia kellokukkia.

Täksi päiväksi säätiedotus lupasi myrskyä ja olin melkein pettynyt kun sitä ei sitten tullutkaan.

Kasvimaalla ei nyt ole kovin paljon tekemistä, kerrankin rikkaruohotilanne on melko hyvin hallinnassa. Ihan vielä perunat eivät ole syöntikokoisia. Sipulit ovat pieniä, mutta niitä pitäisi kai alkaa syödä, tuli laitettua maahan nimittäin aika paljon. Kesäkurpitsassa ei ole kukkia vieläkään! Alan huolestua. Satoa olen korjannut lähinnä yrteistä ja salaateista.

Hilkan mansikat

Meidän palstalla ei kasva mansikoita. Naapureilla sen sijaan näyttää tulevan hyvä sato mansikasta, ainakin  raakileiden lukumäärästä päätellen.

Viljelypalstoilla vihertää

Palsta-alue kesäkuun lopussa

 Palsta-alue on nyt aivan eri näköinen kuin kuukausi sitten. On ihanaa, kun siellä on niin paljon kukkia antamassa väriä ja pieniä istuskelupaikkoja tuomassa elämää.

Kasvimaanaapuri Katrin söpö kahvittelupaikka

Joillakin kirpat sun muut ötökät ovat iskeneet lehtivihanneksiin, meillä mitsunan lehdet olivat tosi reikäiset, mutta naapurin salaatti näytti näin hyvältä.

Lehtisalaatin vihreä houkuttelee

Naapurivakoilua

Hilkka tarkastelemassa plantaasiaan

Hilkan pinaatit

Kävin kurkistamassa kasvimaanaapuri Hilkan palstaa. Hänellä kukoistaa kaikki tosi hienona. Viljelykset ovat suorissa riveissä eikä rikkaruohoja näy lainkaan. Porkkanat olivat jo harvennusvaiheessa, salaatti ja pinaatti syötävää. Hilkalla oli mielenkiinoinen punavartinen pinaatti, jota hän kehui erittäin hyvän makuiseksi ja nopeakasvuiseksi. Maistoin lehden ja kyllä se hyvältä maistuikin. Vieläköhän ehtisi... Oma pinaattini on hädin tuskin itänyt ja nyt se jo työntää kukkaa, mikä petturi!

Paputuki

Kävin myös vakoilemassa Kaijan palstaa. Olen jo aikaisemmin ihaillut hänen pajutukiaan ja nyt niitä oli ilmestynyt uusia. Pavuille oli hauska papusalkorivistö, herneille ihana pajupitsikudelma ja köynnökselle (joka minusta näytti humalalle) oli pajukartio

Tuki jollekin....kasville

Pitsiaita herneille

Kesäkurpitsa sinnittelee

Hitsi mikä kylmyys! Aamulla lämpöasteita oli 7, iltapäivällä 11. Palsta-alue oli aika hiljainen, itsekin kävin vain pyörähtämässä. Katsoin yhden sipulin tilannetta, mutta kannattaa vielä odottaa, oli suurinpiirtein samankokoinen kuin istukas. Kesäkurpitsa on kasvatettu siemenestä asti itse ja taimi oli aika pieni kun laitoimme sen maahan. Naapurilla kaupasta ostettu taimi jo kukkii, meillä ei vielä kukasta merkkiäkään.

Kesäkurpitsa kesäkuun lopulla

Toinen kasvimaanaapuri on rakentanut hienon verkkoaitauksen mansikoille. Pitää hyvin rastaat loitolla ja tällaiseen napakasti viritettyyn verkkoon linnut eivät ehkä niin helposti takerru. En vielä tiedä, kuinka hän suorittaa poimimisen; nostaako verkon paikaltaan vai konttaako verkon alla, mielenkiinnolla odotan.

Unikko kukkii

Kasvimaalla pitää olla kukkia! 

Unikot ovat ihania, vaikka kukinta kestääkin niin lyhyen aikaa.

Onkohan sadonkorjuuvuorossa seuraavaksi sipuli?

Kasvimaapiknik

Kasvimaanaapurini Arja kutsui terassikahville. Ilta oli yllättäen aurinkoinen, vaikka päivällä oli pilvistä. Marjapiirakka, piparit ja homejuusto kahvin kera maistuivat. Ainoa miinus oli hyttysparvi, joka pöllähti koiranputkiviidakosta ja yritti syödä sekä eväät että kahvittelijat.

Perunamaa näyttää jo mukavalta. Laitoimme perunat maahan toukokuun puolivälin jälkeen, joten odottelemme uusia perunoita heinäkuun puolivälissä. Lajike on Timo sen aikaisuuden vuoksi. Kasvatamme perunaa vain uusien perunoiden vuoksi, niitähän ei saa yhtä tuoreena kaupasta eikä edes torilta. Takana oleva pöheikkö on viinimarjapensasrivistö, vasemmalla kukkiva lipstikka ja etualalla villiintynyt kultapallo (joka yleensä rojahtaa maahan kun alkaa kukkia).

Malliviljelmä

Palsta on saanut olla aivan rauhassa ja oman onnensa nojassa viljelijän retkeillessä kuvataidekurssilla ympäri Kuopiota. Korttelimuseossa huomasin, että siellä on oikein mallikas yrttiviljelmä. Jokaisen yrtin vieressä on nimikyltti, joten jos haluaa tarkistaa, miltä mikäkin näyttää, kannattaa tehdä visiitti korttelimuseoon. Ja muutenkin, siellähän on paljon näkemistä ja tosi kiva kahvila.

Belliksiä

Laitoin belliksensiemeniä toissakesänä parvekelaatikkoon ja siirsin ne syksyllä kasvimaalle. Nyt ne peittävät kukkivana mattona kasvimaan reunaa. Bellis on siitä ihana kasvi, että se kukkii melkein koko kesän ilman sen kummempaa hoitoa. Se näyttää leviävän vauhdilla, ilmeisesti aurinkoinen kasvimaanlaita on sille sopiva paikka. Siitä on siirretty mättäitä muutamiin kotipihoihin ja aukkopaikat peittyvät nopeasti uudella kasvustolla. Näitä voi todella suositella jos haluaa väriä kasvimaalle heti alkukesästä.

Kaijan kudelmia

Laitoin jo aiemminkin kuvia palstaystäväni Kaijan hienoista pajukiehkuroista. Niin kauniita ja käytännöllisiä. Tässä lisää.

Paputuki kuin perhonen

Tämän pajuhäkkyrän merkitys ei ihan auennut, mutta hieno se oli

Yritin tavata, lukeeko noissa hernetuissa Kaija

Kesäpuuhia

Lea perunan multauksessa. Huomaa selkävaivaisen työasento.

 Nyt tuntuu kesältä! Lämpötila yli 20 astetta, kasvimaalla varmasti enemmän. Vihreitä taimirivistöjä on ilmestynyt mukavasti joka penkkiin. Kurpitsantaimet ovat asettuneet penkkeihinsä, parhaiten näyttävät viihtyvän ne kolme tainta, jotka kekottavat vanhan kompostin päällä. Perunat on mullattu ensimmäisen kerran ja harsot kerätty rumentamasta kasvimaata. Rivivälit, jotka tuppaavat täyttymään rikkaruohoista, ovat saaneet peitokseen raparperin lehtiä. Eihän ne kauan hillitse, mutta ainakin tekee pientä kiusaa.

Unikon nuput piilottelevat vielä salaisuuttaan.

Piparjuurikin on kaunis kukkiessaan.

Kasvimaahaaveita

Tällaiset hernetuet ovat tosi koristeelliset ja luultavasti pitkäikäisiäkin

Aurinko paistoi päivän ja juuri kun ehdin illalla kasvimaalle, alkoi sataa. Napsin kasan raparperin varsia ja vetäisin harsot lopuilta herneiltä (mistähän johtuu, että ne herneet, joiden päällä ei ollut harsoa missään vaiheessa, ovat paljon suurempia ja puhtaampia). En ehtinyt kuvata sadepisaroiden keskellä, vaikka kuvattavana olisi ollut sateenkaari. Nämä kuvat ovat ihannepuutarhoista, jospa joskus minullakin...

Kohopenkki voi olla näinkin hauskan näköinen

Puutarhavälineet ovat kuvauksellisia kun ovat näin järjestyksessä

Tällaisesta kukkaniitystä unelmoin, ja tietenkin noista päärynöistä

Palstaviljelyä sveitsiläisittäin

Ukonlaukkaa ja herneenalkuja

ukonlaukka

 Nyt on kesää ilmassa. Lämpötila yli 20 astetta!!! Omalla palstalla ei ole uusia kukkijoita belliksien, illakon ja esikoiden lisäksi, mutta naapurilla kukki ukonlaukka niin komeasti, että räpsäisin kuvan. Naapuri itse istuskeli nauttimassa hellepäivästä ukonlaukkojen juurella.

Herneet saivat varmuuden vuoksi tukikepit

 Herneet ovat pikkuhiljaa edistyneet, luulen, että jos lämmintä jatkuu useamman päivän, ne venähtävät silmissä. Pussissa sanottiin, että jos istuttaa paririviin, ei tarvitsisi tukea lainkaan! En todellakaan usko sellaista. Laji on nimeltään Kelvedon Wonder, kuulostaa vähän kelvottomalta...mutta Kaijan mukaan hyvän makuinen.

Kasvimaan "portti"

Raparperia ja ilmasipuleita

Lean pihassa kukkii

Tänään on jatkettu raparperilinjalla; työkaverini tarjosi lomalle lähtiäisiksi raparperipiirakkaa, vaniljakastikkeen kera tietenkin. Iltasella piipahdin kasvimaaystäväni Lean luona ja hänkin oli leiponut raparperipiirakkaa. En osaa sanoa kummalla oli parempaa, molemmat olivat tosi hyviä. Muistelimme lisäksi viime keväistä raparperikeikauskakkua, joka oli viedä kielen mennessään. Nyt siis raparperin kimppuun, sitähän riittää kolmessa isossa puskassa.

Tämä päivä on ollut sellainen tyypillinen kesäpäivä, välillä aurinko paistaa, välillä taivas on ihan pilvessä ja välillä sataa. Olisi voinut sataa enemmänkin, maa oli kastunut vain pinnalta.

Ilmasipulit voimissaan

Sain pari vuotta sitten kasvimaanaapurilta Kaijalta ilmasipulin alun. Se on hauska kasvi; heti keväällä se puskee naatteja, joita voi napsia salaattiin ja leivän päälle. Seuraavaksi se tekee hassut pienet sipulit latvaan, saattaapa näistä sipuleista lähteä vielä uusikin varsi. Pikkusipulit tippuvat maahan ja ovat taas seuraavana kesänä puskemassa sipulinvartta. Kannattaa laittaa kasvamaan, jos joku tarjoaa pientä ilmasipulia, kaupassa en näitä ole nähnyt myynnissä.

Raparperi kukkii

Raparperi kukkii tosi komeasti. Katkoin kukkavarret, koska ne kuulemma vievät voimaa kasvilta. Yhden jätin, ettei raparperini pahoittaisi mieltään. Katselin netistä raparperiohjeita ja kyllähän niitä löytyy monenlaisia: piirakkaa, paistosta, kiisseliä, hilloa, marmeladia, chutneyta... En omista kellaria, joten kovin monenlaisia säilykkeitä en voi tehdä ja pakastettuna sitä ei tule käytettyä. Hans Välimäen mainostamaa raparperipiirakkaa aion kuitenkin kokeilla, vaikka tuskin teen vaniljajäätelöä itse alusta loppuun.

P.S. Tein tuota edellä mainostamaani raparperipiirakkaa. Se oli hyvää, vaikka pitää sanoa, että minua ärsyttää ohjeet, joissa jauho- ja sokerimitat annetaan grammoissa eikä desilitroissa (kaikenlisäksi ohjelmassa Hans nakkeli aineksi mittaamatta millään tavoin).  

Papujen telttailua

paputukiviritys

Oli vähän pakko laittaa pavunalut maahan, koska lähden viikonlopuksi reissuun (heeleripäiville). Pavuthan olivat itäneet tosi epätasaisesti mutta emme säälineet niitä vaan nakkelimme multaan. Nyt vasta havahduimme myös siihen, ettei meillä taaskaan ole kunnollisia tukia ja jouduimme tökkimään viime vuotiset haperot tikut tueksi. Uskottelimme itsellemme, että eivät ne pavut vielä juuri tarvitse tukea ja me ehdimme aivan hyvin hankkia kunnolliset tuet. Niinkuin viime vuonnakin,  tunnetuin seurauksin.

papucamping

Inhoan harsoja, mutta myönnän, että on niistä ollut monta kertaa hyötyä. Otan ne pois heti kun mahdollista, kasvimaa on paljon hauskemman näköinen ilman niitä. Pavut, kurpitsat, kurkut ja herneet ovat vielä harson suojissa, pavut niinkuin mitkäkin telttaretkeläiset.

lemmikki yrittää välttää kitkennän

Useimmat rikkaruohot ovat jo heränneet henkiin. Uskolliset ystävämme leskenlehti, juolavehnä, ohdake, valvatti, palsami, voikukka ja rönsyleinikki eivät hylänneet tänäkään vuonna. Kaikki rikkaruohot eivät toki ole ikäviä, lemmikki saa luvan viivähtää penkin kyljessä niin kauan kuin suostuu kukkimaan.

Oma pienilmasto

Siinä se tilli (vaiko sittenkin pinaatti) vihertää

 Julkulanniemen palsta-alueella on aivan oma pienilmastonsa.  Kun muualla on 13 astetta, palstalla on 20 ja kun muualla on 20, palstalla eletään tropiikissa. Niemihän on kolmelta sivulta veden ympäröimä (ei kai niemi muunlainen oikein voikaan olla) ja pohjois-reunalla on korkeita leppiä estämässä auringon lämpöä karkaamasta. Kasvit (ja puutarhahöperöt) saavat aurinkoa aamusta iltamyöhään. Hennon vihreitä rivejä pilkottaa penkeistä, olisi kiva kun muistaisi mitä mihinkin on tullut kylvettyä Järjestelmällisemmät ihmiset pitävät kirjaa istutuksistaan eikä heidän tarvitse arvailla onko se taimirivistö nyt pinaattia vai perunaa.

Vihdoinkin lämmintä!

Kasvimaa kesäkuun alussa

Palsta-alue alkaa jo kovasti vihertää. Lämpöisenä iltapäivänä palstalaiset ilmestyvät puuhiinsa ja taimet vaihtavat omistajaa. Eikä koskaan tarvitse epäillä, että naapureita ei kiinnostaisi jutut taimista ja kasveista ja tuholaisista ja rikkaruohoista. Kasvimaapiknik suoraan töistä tullessa, ihan parasta! Päivän ohjelmaan kuului myös kurpitsan istutusta ja kurkun kylvöä, lisäksi saimme naapurilta laatikollisen purjon taimia. Siellä ne nyt tököttävät penkissä ja pidän peukkuja, ettei tulisi kovin kylmää yötä.

Lea sormet mullassa

Jostakin pussin pohjalta löytyi vielä muutama sipuli ja vaikka niitä on istutettu jo yllin kyllin, ei poiskaan voi heittää. Sinne vaan lipstikan kaveriksi.

Hanskat ovat tärkein väline kasvimaalla, ainakin jos on töissä sairaalassa. Kuvassa olevat ovat olleetkin kestävät, voin suositella. Tosin yleensä hukkaan ne ennenkuin hajoavat, ehkä pitäisikin alkaa ihmetellä, miksi nämä ovat pysyneet tallessa.