Palmukaalilaatikko

Minullahan oli tarkoitus kasvattaa yksi palmukaali ihan sen näyttävyyden takia. Pussissa oli kuitenkin noin miljoona pienenpientä siementä, joista esikasvatin pienen osan. Taimia tuli kuitenkin kymmenittäin ja nyt aika monella palstalla kasvaa palmukaalta, itsellänikin parikymmentä.

Palmukaali krassiviidakossa

Olen nakellut sitä keittoihin, mutta mitään kunnollista ruokaa en siitä osannut tehdä, kunnes vanhassa Kotiliesi-lehdessä oli lehtikaalikääryleiden ohje, vähän erilainen kuin tavallisten. Palmukaalihan on lehtikaali joten ei kun hommiin. Palmukaaleissani oli kuitenkin melko kapeat lehdet, joten päädyin tekemään samoista aineksista kaalilaatikon. Todellista slow foodia, mutta lopputulos oli hyvää.

Palmukaalilaatikkoa ja tuorepuolukkasurvosta

Kolmekymmentä kurkkua

Kurkistin tänään kurkkukasvuston sisään ja hui kauhistus! Siellähän oli kurkkua valtavat määrät. Keräsin kolmekymmentäyksi kurkkua, mutta Olga-koira söi (tai ainakin ryösti) yhden niin minulle jäi sitten kolmekymmentä. On sitä siinäkin. Nyt kurkunsäilöntäohjeet kehiin, siinä on huominen ohjelmanumero. Muuten, tämän kurkun laji on Petit de Paris ja on hyvän makuinen, lisäksi pussissa oli runsaasti siemeniä, jäi ensi kesäksikin.

Päivän kurkku- ja kurpitsasaalis, vasemmalla Olgan kuononpää

Löysin myös viisi pitkulaista kesäkurpitsaa ja kaksi pyöreää, vihreän ja keltaisen. Tein täytettyjä kesäkurpitsoita pyöreistä ja keltainen säilytti paljon paremmin muotonsa, vihreä vähän lätsähti. Maussa ei ollut juurikaan eroja, hyviä olivat ja mieskin söi mukisemattta.

Lipstikkakeitto

Tämä tupsu meni keittoon

Lipstikkakeitto on varma kevään merkki. Olen tehnyt keittoa hyvin yksinkertaisella ohjeella: 1 pakastepussi peruna-sipulisekoitusta, n. 1l vettä, 1-2 kasvisliemikuutiota, reilu kasa nuoria lipstikanlehtiä, puoli pakettia Koskenlaskijajuustoa. Nämä keitetään ja soseutetaan sauvasekoittimella. Ruisleipää kyytipojaksi ja nam. Muuten lipstikka on hyvä mauste liha- ja kalakeitoissa, mutta silloin paljon varovaisemmin käytettynä kuin tässä keitossa. Olen kuivannut lipstikkaa sitä tarkoitusta varten ja yhdestä puskasta riittää reilusti talven tarpeisiin. Joku kertoi myös tekevänsä tuorejuustoa, jonka maustaa lipstikalla, ainakin kuulostaa hyvältä.

Lipstikkaa voi kasvattaa siemenestäkin, mutta jos tiedät jollakin lipstikkapuskan, pyydä vain siirrännäinen niin pääset nopeammin sadonkorjuuseen. Lipstikka on monivuotinen eikä niin kovaa pakkastalvea olekaan, että se siitä närkästyisi. On mukava kun jostakin saa satoa jo aikaisin keväällä. Lannoittelen lipstikkaani (tai useita, olen jakanut juurakkoa muutamaan kertaan) kanankakalla ja kompostilla (silloin kun sitä on), takuuvarmasti kasvaa hyvin. Lehdet ovat pehmeitä ja maukkaita näin alkukesällä.

Tässä vaiheessa lipstikkapuska olisi helppo jakaa

Ruohosipulisilppua päälle ja ääntä kohti

P.S. Lisäsin tänään etusivulle lukijat-palkin. Olisihan tosi kiva tietää, keitä sivuni kiinnostavat.

Raparperia ja ilmasipuleita

Lean pihassa kukkii

Tänään on jatkettu raparperilinjalla; työkaverini tarjosi lomalle lähtiäisiksi raparperipiirakkaa, vaniljakastikkeen kera tietenkin. Iltasella piipahdin kasvimaaystäväni Lean luona ja hänkin oli leiponut raparperipiirakkaa. En osaa sanoa kummalla oli parempaa, molemmat olivat tosi hyviä. Muistelimme lisäksi viime keväistä raparperikeikauskakkua, joka oli viedä kielen mennessään. Nyt siis raparperin kimppuun, sitähän riittää kolmessa isossa puskassa.

Tämä päivä on ollut sellainen tyypillinen kesäpäivä, välillä aurinko paistaa, välillä taivas on ihan pilvessä ja välillä sataa. Olisi voinut sataa enemmänkin, maa oli kastunut vain pinnalta.

Ilmasipulit voimissaan

Sain pari vuotta sitten kasvimaanaapurilta Kaijalta ilmasipulin alun. Se on hauska kasvi; heti keväällä se puskee naatteja, joita voi napsia salaattiin ja leivän päälle. Seuraavaksi se tekee hassut pienet sipulit latvaan, saattaapa näistä sipuleista lähteä vielä uusikin varsi. Pikkusipulit tippuvat maahan ja ovat taas seuraavana kesänä puskemassa sipulinvartta. Kannattaa laittaa kasvamaan, jos joku tarjoaa pientä ilmasipulia, kaupassa en näitä ole nähnyt myynnissä.

Raparperi kukkii

Raparperi kukkii tosi komeasti. Katkoin kukkavarret, koska ne kuulemma vievät voimaa kasvilta. Yhden jätin, ettei raparperini pahoittaisi mieltään. Katselin netistä raparperiohjeita ja kyllähän niitä löytyy monenlaisia: piirakkaa, paistosta, kiisseliä, hilloa, marmeladia, chutneyta... En omista kellaria, joten kovin monenlaisia säilykkeitä en voi tehdä ja pakastettuna sitä ei tule käytettyä. Hans Välimäen mainostamaa raparperipiirakkaa aion kuitenkin kokeilla, vaikka tuskin teen vaniljajäätelöä itse alusta loppuun.

P.S. Tein tuota edellä mainostamaani raparperipiirakkaa. Se oli hyvää, vaikka pitää sanoa, että minua ärsyttää ohjeet, joissa jauho- ja sokerimitat annetaan grammoissa eikä desilitroissa (kaikenlisäksi ohjelmassa Hans nakkeli aineksi mittaamatta millään tavoin).  

Viime kesän palsternakat

Sain eilen Arja-ystävältäni ison kassillisen viime kesän palsternakkoja, jotka hän otti nyt vasta maasta. Niistä tuli tosi hyvä sosekeitto, vaikka en Arjan ruokablogista tällä kertaa löytänytkään ohjetta. Tein sen ihan peruskasvissosekeiton tyyliin: kasvisliemeen kasvikset (tällä kertaa palsternakka, hiukan sipulia ja pari lipstikan lehteä), kypsinä sauvasekoittimella soseeksi, Koskenlaskijajuustoa puoli pakettia sekaan ja tsadam! Valmista.

Maankääntöhommia

Lämpimät kelit jatkuvat. Kasvimaaystäväni Lea oli tullut jo päivällä ahkeroimaan palstalle. Hän oli laittanut perunan maahan ja kitkenyt kiitettävän määrän rikkaruohoja. Minä tulin paikalle kahvitauon aikaan, hyvä ajoitus.

Saimme naapuriapua yhden palstan mylläämiseen. Joku sanoi, että sillä konstilla rikkaruohojen juuret jauhautuvat tuhannen silpuksi, mutta eipä ole rikkaruohottomia olleet mylläämättömät kohdatkaan. Sitäpaitsi kitkeminen on aika helppoa, jos juuret eivät ole metrien mittaisia. Jyrsijällä myllätty maa näytti ihanan kuohkealta.

Tänään keräsin ensimmäiset raparperikiisseliainekset. Harmittaa kun raparperia tulee niin paljon kerralla. Pakastimen pohjalta löytyy näihin aikoihin viime keväänä pakastetut, mutta kuka niistä välittää kun tuoreita on tarjolla.

Lipstikka on myös syötävässä kunnossa. Tarjosin viime keväänä kasvimaaystävilleni lipstikkakeittoa ja yksi heistä laittoi ohjeen ruokablogiinsa nimelläni, vaikka en minä sitä reseptiä itse ole keksinyt. Toivoisin kyllä, että olisin, se maistuu niin keväälle.


Leenan Lipstikkakeitto

22.05.2011 - 00:24 / Kategoriat: Pääruoat

Lipstikkasosekeittoa Leenan ohjeella.
Helppo ja maistuva sosekeitto. Perunasipulisekoitus ja lipstikat keitetään
ja Koskenlaskija(½ pakettia) lisätään ja soseutetaa. Niin raikas ja keväinen keitto.
Jokainen voi lisätä suolaa ja kasvislientä maun mukaan.

Raparperimuffinssit

Seuraan jostain syystä ruotsalaisia ruokasivuja, sieltä tuli kuin tilauksesta raparperimuffinsien ohje. Ohjeet ovat ainakin niin selkeät, että tumpelompikin onnistuu. http://www.recepten.se/recept/print/rabarbermuffins.html

Raparperimuffinssit, 20kpl

150g voita

2dl hienoa sokeria

3 munaa

1tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

1tl kardemummaa

2,4dl vehnäjauhoja

Raparperitäyte:

150g raparperia

0,5 rkl vehnäjauhoja

2rkl hienoa sokeria

Vaahdota rasva ja sokeri. Sekoita munat yksitellen rasva-sokeriseokseen. Sekoita jauhot, mausteet ja leivinjauhe ja lisää muna-rasvaseokseen. Paloittele raparperi ja sekoita niihin jauhot ja sokeri ja lisää tämä seos taikinaan. Jaa takina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 15min.