Palstalla ei levätä sunnuntaina

Sunnuntaipäivä on ollut hiukan epävakaa, on paistanut, on ukkostanut, on satanut ja vielä tuullut päälle. Palstalaisia sää ei hidasta. Omalla palstalla kitkimme palstakaverini kanssa rikkaruohoja niin paljon kuin jaksoimme. Kuiva sää ei ole haitannut rikkaruohojen kasvua lainkaan. Sieltä kaiken keskeltä löytyi hyviä punajuuren, herneen ja pinaatin alkuja. Sen sijaan mustajuuri ei ollut itänyt lainkaan ja siemenenä maahan laittamani pavut olivat maistuneet jollekin otukselle jo sirkkalehtivaiheessa. Saimme tilalle Katri-naapurilta leijonankidan taimia.

Herneet ja taimena istutetut pavut ovat hyvällä alulla

Perunat mullattiin melkein maatuneella kompostilla

Purjot eivät enää makoile maassa, vaan jököttävät ryhdikkäinä

Naapurit touhuilivat palstalla ja olivatkin saaneet paljon aikaan. Uusin palstanaapuri oli päässyt alkuun viidakonraivauksessa tosi hienosti. Toinen palstanaapuri esitteli äitienpäivälahjaksi saamaansa kasvimaaterassia. Hänellä oli mansikoissa valtava määrä kukkia. Katri oli tehnyt hienon taimikastelukeksinnön, missä vesi lorisee taimen ympärille, mutta ei osu hentoon taimeen ja kaada sitä. Yksinkertaisuudessaan nerokas.

Vesi valuu purkin sivuilla olevista reiístä taimen ympärille

Naapurin lupiinit

Mansikoita tulossa naapurille saavikaupalla

Ahkerat uudet palstalaiset ovat aloittaneet perusteellisella maanmuokkauksella

Satoa terassilta ja pihasta

Kylvin yrttejä, rucolaa ja kukkia ruukkuihin. Tänä keväänä yöpakkaset loppuivat toukokuun alkuun, joten olen voinut pitää ruukkuja koko ajan lasitetulla terassilla. Nyt ole siirtänyt jo osan ulos. Kastelua on pitänyt harrastaa päivittäin ja hyvin ovat yrtit kasvaneet. Maistiaisia on saatu timjamista, oreganosta, tillistä, rucolasta ja basilikasta. Reilusti satoa on korjattu persiljasta.

Basilika tekee isoja lehtiä vauhdilla (oli kyllä aluksi aika nihkeää)

Ylätasolla uusi basilikakylvös, alla rucolaa ja ruukussa papua

Osa miljoonasta palmukaalin taimesta päätyi Pirkka-kassiin

Malabarin pinaatti kasvaa rehevänä, kohta pitää maistaa

Tuolin takana mausteiksi kasvatettavat samettikukat

Naapurin perunat

Maahan pääsivät tänään loput kurpitsat ja taittoherne Sugar Bon. Olin ylpeä itsestäni kun taimikasvatusvaiheessa merkitsin jokaisen kurpitsapurkin, muka sillä tavalla tietäisin joka vaiheessa, mikä kurpitsa on kyseessä. Pahaksi onneksi kirjoitin kasvin nimen mustekynällä, jonka jäljen auringonvalo oli haihduttanut aivan näkymättömiin. Ei puhettakaan, että enää olisin saanut selvää, mikä kurpitsa meni mihinkin kohtaan. Tilanne on taas sama kuin muinakin vuosina, syksyllä arvuutellaan, että mikähän se tämäkin sitten on.

Kasvimaalla pyöriessäni jouduin väkisinkin vertailemaan muiden aikaansaannoksia omiini. Aika kekseliästä porukkaa. Ja varsinaisia viherpeukaloita! Etenkin naapuri, joka kohta kai pistää uudet perunat kattilaan porisemaan. En ole yhtään kateellinen, mutta...

Naapurin perunat

Omat perunat, suurin lehti ei ole edes perunan

Toisen naapurin riemastuttava kasvimaavahti

Söpöt taimirivit uuden palstalaisen penkissä

Entäpä sorsaäiti Rauha? Rauha oli kääntänyt nokan toiseen suuntaan ja kökötti tyynenä munakasan päällä. Kuulemma ei hätkähdä enää siinäkään vaiheessa kun kompostiin tuodaan lisää jätettä.

Rauha haluaa olla rauhassa

Nokkosia kuivuriin

Kasvikuivuri toimii! Ainakin nokkosille se tepsii hyvin, tosin nokkoset saattaisivat kuivua ilman kuivuriakin.

Nokkosaika on nyt!

Tohtori.fi- sivuilla on paljon tietoa nokkosen käytöstä lääkinnässä. "Vanhastaan nokkosta on käytetty moneen vaivaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Erikoisin käyttötapa lienee nokkospiiskaus tuoreilla nokkosenversoilla. Piiskauksella pyrittiin poistamaan haitallisia aineita ihon kautta. Nokkosta on käytetty lemmenjuomiin, hiustenhoitoon estämään kaljuuntumista, edistämään virtsaneritystä, parantamaan suolistovaivoja ja reumatismia. Nuoria nokkosversoja voidaan myös käyttää pinaatin tavoin salaatissa tai muissa ruoissa."

Eli jos ei muista kerätä nokkosia nyt kun ne ovat pieniä ja pehmeitä, myöhemmin voi harrastaa pitkillä versoilla nokkospiiskausta, se varmasti piristää.

Mutta siitä kuivurista. Olen haaveillut kuivurista jo jonkin aikaa, mutta  en ole sitä vielä hankkinut. Sopu-kuivuri on tuntunut kiinnostavimmalta vaihtoehdolta, mutta en ole sitä vielä tilannut kun en ole ihan varma, olisiko sille riittävästi käyttöä. Sitä pohtiessani ompelin Elfa-korisysteemilleni kankaisen hupun, kiristin yläpään kuminauhalla löysästi (niin, että päälle jää aukko) ja lykkäsin kuivattavat nokkoset korihyllyille ennen hupun päälle heittoa. Alimmaiseen koriin laitoin auton sisätilalämmittimen. Laitoin myös varmuuden vuoksi lämpömittarin yhteen koriin, jotta voisin seurata kuumeneeko systeemi liikaa, enhän sentään halua sytyttää tulipaloa tai paistaa kuivattavia kasveja. Lämpötila pysyi hyvin 35-40 asteessa ja nokkoset kuivuivat rapeiksi muutamassa tunnissa. Jos joku kokeilee vastaavaa systeemiä, en sitten ota mitään vastuuta, jos hommassa käy huonosti. Luulisin, että kannatta varmistaa, että kangas on palonkestävää eikä korihyllyistä irtoa mitää haitallisia aineita niiden lämmetessä. Ja pitäisikö varata sammutuspeite ja jauhesammutin sekä hätäkeskuksen numerolähistölle?

Versot pysyivät hyvin koreissa, joissa on tiheä verkko

Onhan tämä aika hassun näköinen