Jurotusta

Kasvimaalla kukkii, mutta vihannekset etupäässä jurottavat paikoillaan. Sen verran viileää on ollut, että kasvuvauhti ei päätä huimaa. Poimin sentään pienten pinaattien latvat, näyttivät jo olevan nupulla vaikka eivät ole kunnon lehteäkään saaneet aikaseksi.

Vertailun vuoksi:

Vuonna 7.7.2012

Kesäkurpitsa kukki ja kurpitsanalkuja näkyvissä

Ensimmäisiä uusia perunoita

Ja vuonna 2013

Salaatinkerät syntikunnossa

Herne kehitteli palkojaan

Kurpitsa jo tunnistettavissa

Ja 7.7.2015

Herne vasta suunnittelee kasvamista

Perunassa ja sipulissa on kyllä varret, syömistä ei vielä lainkaan

Monta ilon aihetta

Vaikka olen viljellyt palstaani jo ties miten monta vuotta, unohdan aina, että palstalla on ihan oma ilmastonsa. Kun muualla hytistään vilusta, palstalla on kesä. Ja kesäkuumalla palstalla on tropiikki. Ihan turhaan siis olen narissut siitä, että kesä ei tule. Kyllä se on palstalle jo tullut.

Kurkistin harson alle ja sieltä löytyi yllättäen jo tosi terhakat kesäkurpitsantaimet. Olin laittanut liotetut siemenet multaan semmoisenaan viikko sitten ja tässä vaiheessa ollaan menossa. Mahtavaa!

Viime vuotinen persilja on syöntikunnossa ja yrittää salaa viritellä kukkavartta. Täytyy antaa yhden varren kukkia niin saan siemeniä ensi vuoden kylvöksiin.

Tässäpä sitten viime viikolla istutetut purjontaimet lohdutukseksi niille, joiden kasvimaakausi takkuaa. Hehheh. Ei näytä kovin hyvältä, mutta toisaalta purjot ovat olleet joka kevät melko toivottoman näköisiä ja siitä kumminkin virkistyneet. Seuraillaan tilannetta.

Sipuli on päässyt myös kasvun alkuun. Tosin naapurilla oli aivan toista luokkaa, mutta kyllä nämäkin hyvin ehtivät.

 Lemmikki on vallannut vatukon, mutta en mitenkään hennonut käydä näiden kimppuun, kukkikoon ensin, kitken sitten.

Kotipihan laatikoihin ostin muutaman kukan väriä antamaan. Tämä on jonkun sortin pelargonia, aika söpö minun mielestä.

Kastelureissu

Kastelureissu kasvimaalle myöhään illalla oli hyvä valinta. Lämmintä oli, mutta ei aivan niin paahteista kuin päivällä. Kohopenkeissä kasvavat kurpitsat (joissa melkein kaikissa on jo kukat) kärsivät kuivuudesta ensimmäisenä, ilmeisesti kuohkea penkki ei varastoi kosteutta, vaikka se onkin peitelty muovilla. Järkevää olisi ollut istuttaa kurpitsat jonkinlaisiin kuoppiin, nyt piti tehdä ne kuopat kasvien juurelle jälikäteen, että saimme veden mitenkään pysymään penkissä. Satoa kerättiin pinaattikeiton ainesten verran, myös tilli on keräyskunnossa.

Härkäpapu kukkii

Lea taistelee raparperipuskan kanssa

Katrin metsämansikat

Sipuli ja härkäpapu sulassa sovussa

Lähtölaukaus

Tänään saatiin vihdoinkin kasvimaan kunnostus käyntiin. Meillä oli lainajyrsijä, jolla juuri sopivan kostea maa saatiin kuohkeaksi. Kovalla kehumisella ja hyvillä eväillä saimme miehemme muokkaamaan koko kasvimaan, siihenpä oli sitten hyvä laittaa peruna, sipuli, porkkana, nauris... tilanpuutteesta kärsivät purjontaimetkin pääsivät kunnon maahan.

Jyrsijällä maanmuokkaus tapahtui hetkessä

Kahvitauolla kyllä valiteltiin, miten kovasti homma ottaa olkapäihin

Viime päivien lämpimien säiden ansiosta kasvu oli ottanut aimo askeleen eteenpäin ja niinpä sainkin kerätä ison puskan lipstikkaa sekä huomista keittoa varten että kuivattavaksi (elfakorikuivuri hurisee juuri). Palsta-alueella oli kovasti kuhinaa, hyvin näyttivät kasvimaanaapurit ja -ystävät talvehtineen.

Kasvimaanaapurin vaalean lilat valkovuokot kukassa

Toinen kasvimaanaapuri sunnittelee pitempiaikaista leiriytymistä palstalle

Purjot, tänä vuonna ne erottaa ilman suurennuslasiakin!

Sipulia sipulia

Sadonkorjuupäivänä nostimme kaikki loput sipulit maasta. Aika paljon niitä olikin, varsinkin kun ottaa huomioon, ettei minulla ole minkäänlaista säilytyspaikkaa. Siispä syömään sipulia. Kaivelimme myös loput perunat, niitä onneksi ei ollut monen kuukauden tarpeiksi. Kesäkurpitsa oli vielä jaksanut kasvattaa kolme hyvänkokoista hedelmää eikä papukaan ollut masentunut kylmistä öistä. 

Valkosipulia on ehkä riittävästi

Sipulit terassilla kuivumassa

Sadonkorjuun aikaa

Päivän saalis

Vadelmahillon voittanutta ei kai olekaan

Aamu tuntui viileältä, mutta niinpäs vaan lämpeni kun kasvimaalle päästiin. Vietimme oikein mukavan aamupäivän palstalla marjoja keräillen, kahvitellen ja juoruillen (tärkein osa?). Mustaviinimarjat olivat kypsiä päällimmäisissä oksissa, alempana olevat piti jättää kypsymään. Vadelmia oli paljon, mutta laatu ei ole ihan yhtä hyvä kuin aikaisempina kesinä. Kyllä niistä silti hillot keiteltiin. Perunaa, papua, sipulia ja palsternakkaa kerättiin päivän aterialle, kesäkurpitsat odottelevat jatkojalostusta.

PS. Keräsin siemeniä kesäkosmoksesta ja tumman punaisesta, melkein mustasta harjaneilikasta. Harjaneilikan siemeniä on runsaasti, vaikka lahjaksi asti.

Palsternakkaa ja valkosipulia

Osa tämän päivän sadosta

Jotkut ovat tykänneet sateesta! Kesäkurpitsaa on kerätty ainakin kolme kiloa ja tänään kurkistin, mitä kuuluu palsternakalle ja valkosipulille. Hyväähän niille kuului. Valkosipulit olivat samankokoisia kuin tavallisesti syyskuussa nostovaiheessa, saahan nähdä kasvavatko vielä lisää. Palstenakkaa Kaija oli kylvänyt syksyllä ja saimme kesäkuun alussa häneltä harvennustaimia. Eihän niitä saanut mitenkään suoraan, survoimme juurenhöytyvän koloon ja päätimme katsoa, mitä tapahtuu. Ihme ja kumma, palstenakat ovat suoria ja haarattomia. Ihanaa! Tykkään palsternakasta tosi paljon ja nyt niitä näyttää tulevan. Sipulit ovat myös hyvän kokoisia, tuo pyörein on hopeasipuli. Punasipuli vielä suunnittelee kasvuaan. Ateria koostui tänään kesäkurpitsalasagnesta ja uusista perunoista, nam nam.

Uusia perunoita

Tänään syötiin ensimmäisen kerran oman maan uusia perunoita ja sipuleita. Kyllä maistuivat hyvältä! Ihmettelen aina, miten halvalla ammattiviljelijät myyvät vihanneksiaan torilla. Halvemmaksi tulisi ostaa kuin viljellä itse, varsinkin jos laskee tuntipalkan. Mutta se maku! Ja se onni, että on itse onnistunut kasvattamaan jotain syötäväksi kelpaavaa! Kai siitä ilosta jotain saakin maksaa.

P.S. Päivän sää pitkästä aikaa aurinkoinen, ei yhtään sadekuuroa.

Unikko kukkii

Kasvimaalla pitää olla kukkia! 

Unikot ovat ihania, vaikka kukinta kestääkin niin lyhyen aikaa.

Onkohan sadonkorjuuvuorossa seuraavaksi sipuli?

Raparperia ja ilmasipuleita

Lean pihassa kukkii

Tänään on jatkettu raparperilinjalla; työkaverini tarjosi lomalle lähtiäisiksi raparperipiirakkaa, vaniljakastikkeen kera tietenkin. Iltasella piipahdin kasvimaaystäväni Lean luona ja hänkin oli leiponut raparperipiirakkaa. En osaa sanoa kummalla oli parempaa, molemmat olivat tosi hyviä. Muistelimme lisäksi viime keväistä raparperikeikauskakkua, joka oli viedä kielen mennessään. Nyt siis raparperin kimppuun, sitähän riittää kolmessa isossa puskassa.

Tämä päivä on ollut sellainen tyypillinen kesäpäivä, välillä aurinko paistaa, välillä taivas on ihan pilvessä ja välillä sataa. Olisi voinut sataa enemmänkin, maa oli kastunut vain pinnalta.

Ilmasipulit voimissaan

Sain pari vuotta sitten kasvimaanaapurilta Kaijalta ilmasipulin alun. Se on hauska kasvi; heti keväällä se puskee naatteja, joita voi napsia salaattiin ja leivän päälle. Seuraavaksi se tekee hassut pienet sipulit latvaan, saattaapa näistä sipuleista lähteä vielä uusikin varsi. Pikkusipulit tippuvat maahan ja ovat taas seuraavana kesänä puskemassa sipulinvartta. Kannattaa laittaa kasvamaan, jos joku tarjoaa pientä ilmasipulia, kaupassa en näitä ole nähnyt myynnissä.

Kasvimaakoira Olga

Lancashiren karjakoira Olga (3kk) tarkastelee kasvimaanhoidon tasoa

Lähes täydellinen sää kasvimaalla puuhasteluun, ei liian kuuma eikä kylmä, leppoinen tuuli, aurinkoista. Käänsin parin penkin verran maata ja istutin eilisiltana likoamaan laittamani hopea- ja keltasipulit. Tein myös pienen kukkapenkin, johon kylvin pellavaa, krassia ja kehäkukkaa. Kasvimaanaapureilta sain kukkien taimia ja maa-artisokan mukuloita. Kotiin toin ruohosipulia, lipstikka ja raparperi saavat odottaa pari päivää. Kasvimaakoira Olga tuli avuksi kääntämistöihin, enemmän siitä olisi hyötyä jos oppisi kitkemään rikkaruohot.