Möhöjuuren muistelmia

Maanantaipäivän iloja

 Taas yksi ihana aurinkoinen loppukesän päivä. Vietin vapaapäivää koiravahtina, lenkki suuntautui tietenkin palstalle. Kurkistelin naapureiden palstoille ja kyllä näytti kivalta. Jokohan ensi kesänä mekin voisimme kokeilla ruusukaalia, naurista yms., olemme joutuneet pitämään taukoa näiden ristikukkaisten viljelyssä möhöjuuren vuoksi. Möhöjuuren itiöt voivat kuulemma elää maassa jopa 20 vuotta, mutta 10 vuoden tauon jälkeen voisi kokeilla onko tauti poistunut.

Nyt olisi jo sadonkorjuulla kiire

Aika söpön näköisiä ruusukaaleja

Kasvitauteja ja kasvimaataidetta

Perunarutto alkuvaiheessa

Onkohan syynä sateinen kesä vai mikä, mutta perunarutto tuli tänä vuonna kuvioihin tavallista aikaisemmin. Muitakin tavallisia ja epätavallisia kasvivaivoja on palstoilla havaittavissa. En ole mikään kasvitautien asiantuntija ja joku viisampi voisikin valaista, mistä on kysymys ja olenko veikannut oikein. Kurpitsan lehtiin ilmestyy härmää (ilmeisesti se on sitä), mutta ei se ole ehtinyt vaikuttaa satoon, ainakin meidän tarpeisiin satoa on tullut riittävästi härmästä huolimatta. Toissapäivänä kuvasin naapurin outoa valkosipulinvartta, lieköhön sekin jonkun taudinaiheuttajan ansiota?

Satoa kuitenkin toin ison pussillisen: perunaa, palsternakkaa, kesäkurpitsaa, hopea- ja punasipulia sekä hiukan pinaattia. 

Perunarutto on iskenyt taka-alalla oleviin varsiin kunnolla

Härmää kesäkurpitsanlehdissä

Tillissä on tavattu itse teossa sininen, keltapilkkuinen toukka????

Kirvat ovat saaneet viinimarjan uloimmat lehdet käpristymään

Raparperikin on ottanut syysvärin etuajassa

Sitten sitä tämän päivän kasvimaataidetta (taidehan on katsojan silmässä)

Keltaisen ja vihreän herkullinen yhdistelmä

Palsternakka kuin taiteilijan sivellin

Unikon siemenkotien herkkä installaatio

Romuromantiikkaa ja käytännöllisyyttä