Pihassani kukkii ruusut, kärhöt, unikot...

Taisin vähän huijata. Olin viime viikonloppuna kukkamaalauskurssilla ja kannoin siellä tekemäni taulut ulos viimeistelyä ja kuvausta varten. Eipä siellä muuta kukkaloistoa näkynytkään, pelkkää risua, roinaa ja mustaa multaa.

Huomasin vielä, että nämä ovat kaikki sellaisia kukkia, joita pihassani ei ole koskaan kasvanut.

Lämpöaallon lellimät

Tuntuu kuin olisi jossain ihan muualla kuin Suomessa. Lämpö tuntui aurinkoisella terassilla jopa liialliselta. Ja huhtikuussa vasta ollaan!

Piha oli jo kuivunut viltillä lekottelukuntoon

Pikainen käynti palstalla osoitti, ettei vielä ole liikaa syytä innostua; maa oli jäässä lapion piston syvyydessä ja Julkulanniemen rantaan oli tuuli painanut viimeiset jäälautat. Muitakin multasormia oli liikkeellä ja vaihdoimme kuulumisia talvehtimisen sujumisesta. Kaikenlaista pientä viitettä kasvukauden alkamisesta näkyi, tosin meidän palstalla enimmäkseen leskenlehtien muodossa.

Yksinäinen krookus

Keltaiset auringot

Pettämätön raparperi

Valkosipulin varaslähtö

Ruttojuurihan se siinä

Viime keväänä sain japanilaiselta ystävältä vinkin, että ruttojuuri on nuppuisena hyvää syötävä tempuran tapaan valmistettuna. Päätin kokeilla tänä keväänä ja tänään sen tein. Mikä lie mennyt pieleen, karvasta makua ei peittänyt mikään. Kaikki ne kuitenkin syötiin (uusi vävy ei uskaltanut olla maistelematta anopin "herkkuja", vaikka tuskin kehuuu niitä eteenpäin).

Talviunilta herätty!

Aurinko herättelee sitkeimmänkin kevätnukkujan pihaa rapsuttamaan. Palsta saa vielä olla rauhassa hetken, mutta pientä valmistautumista on ilmassa. En uskalla luottaa varhaiseen kevääseen ja odottelen vielä kurkkujen ja kurpitsoiden esikasvatuksen kanssa. Uuden Seelannin pinaatti, purjo ja basilika ovat jo kasvunsa aloittaneet. Piha ei ole muuten hääppöisen näköinen, mutta niin vain lehtien ja oksien seasta sinivuokko ja krookukset puskevat kukkansa esiin, kauneushan on vain näkökulmajuttu. Viimeisenä se todellisuus.

Basilikan terhakkaat pikkutaimet valoa kohti kurkottelemassa

Krookukset tunnistavat auringon lämmön

Purjo on hyvällä mallilla, kyllä ne tästä vahvistuvat

Sinivuokot, lempparini

Todellisuus, josta kannattaa rajata epäoleellinen

Kasvimaahöperön karkkipäivä

Ensimmäinen siemenlähetys saapui. Aivan kuin talvi olisi loppunut siihen paikkaan, miten ihmeessä nyt maltan odottaa kevättä ja sopivaa aikaa työntää siemenet multaan. Joukossa on vanhoja hyviksi havaittuja lajikkeita ja uusia ihania kokeiluja. Tulikohan näitä nyt tarpeeksi...

Kuivatut kesäkurpitsat loppuivat

Viime kesänä kuivasin kesäkurpitsaa ensimmäisen kerran. Mutta en varmasti viimeistä. On todella helppo heittää keittoihin ja patoihin kuivattuja viipaleita tai murentaa ne vielä pienemmiksi muruiksi ja paljon paljon helpompaa kuin kaivella pakastimen kerrostumista. Kaija-kamuni hankki kuivurin viime kesänä, minulla oli se omatekoinen kyhäelmä, mutta aion sijoittaa nyt ihan oikeaan kuivuriin. Ja aion tietysti kuivata kaikkea mahdollista. Kaijan kuivaamat palsternakatkin maistuivat aivan mainioilta sellaisinaan ja kasviskeitossa.

Kuivattu kesäkurpitsa vie paljon pienemmän säilytystilan kuin pakastettu tai etikkaan säilötty. Viimeiset kurpitsani porisevat juuri nyt kasvispadassa, ensi kesänä ainakin tuplamäärä kuivumaan.

Kasvimaakausi 2014 avattu!

Kasvimaakauden avajaisia vietettiin pienessä pakkasessa, onneksi sisätiloissa. Siemenluetteloita selattiin ahkerasti ja tilauksia tehtiin vähän joka firmasta. Vaatimukset näköjään lisääntyvät vuosi vuodelta.
Nyyttäriperiaatteella hoidettu ruokapuoli kasasi pöydän herkkuja täyteen.

Loppuillasta askarreltiin nimikylttejä. On kiva seurata kesällä, miten milläkin farmilla asiat kehittyvät.

Tosikiva ilta. Tuhannet kiitokset osallistujille! Seuraavaksi nähdään maaliskuussa kaupungin järjestämässä puutarhapäivässä, jonne tulee kutsu palstan laskun välissä.

Ihanaa uutta vuotta 2014

Näyttää siltä, että talvi tekee tänä vuonna oharin. Pajunkissat pullistelevat, ruusupensaissa on nuppuja, nurmi vihertää... Jospa kasvimaakaudesta tulisi ennätyspitkä! Silloin kannattaisi aloittaa latva-artisokan kasvatus ajoissa ja siihenhän tarvitaan siemeniä. Siemenluettelot ilmestyvät tapansa mukaan heti vuodenvaihteen jälkeen ja talvi tuntuu ´heti kääntyvän kevääksi kun avaa luettelon.

Varatkaapas ystävät kalenteriinne 24.1. 2014 (perjantai-ilta) kasvimaakauden avajaisillaksi, olisiko kuuden aika sopiva. Nyyttäriperiaatteella ja luettelot mukaan. Tällä kertaa ajattelin, että voitais vähän askarrellakin eli käymme Arjan kanssa vohkimassa joitakin vanhoja lautoja, joista sitten väsätään nimikylttejä plantaaseillemme. Minulla on akryylimaaleja riittävästi kaikille. Älkää siis laittako ykkösiä päälle, maali ei kuivuttuaan lähde kuin leikkaamalla.

Tervetuloa