Viikonlopulla käväisimme lapsuuden kodissani napapiirin tuntumassa, jossa myöskin on saatu nauttia lämpimästä kesäkuusta. Isäni 83v oli rakennellut selkäystävällisen kasvimaan. Siellä näytti kasvavan perunaa ja kesäkurpitsaa melkoisen rehevänä puskana. Tanko kehikon yläpuolella on hallaharsoa varten.
|
Puukehikot ovat niin korkeita, että kasvimaanhoito sujuu selkä suorana |
|
Kesäkurpitsoissa oli paljon kukkia |
|
Pohjanpystykorva Nana pitää huolta isäntänsä kunnosta |
Voi miten topakan näköisesti Nana siinä katselee. Onko hän sukua Piparille?
VastaaPoistaHyvä idea tuo selkäystävällinen kasvimaa. Ikääntyminen ei estä harrastuksen jatkamista :)
VastaaPoistaHauska sattuma sinällään, sillä myös minulla on lapsuudenkoti Lapissa, napapiirin lähettyvillä. Meillä oli myös pohjanpystykorva, kun olin pieni. :D
Nana on Piparin äiti! Pohjanpystykorvat ovat aivan ihania koiria, niillä on tosi kiva luonne ja aika monipuolisiakin ne ovat. Piparikin on nykyään metsästyskoira, Nana taas on sopeutunut seurakoiraksi ilman ongelmia. Jonna, missähän päin sinun kotisi on? Minä olen kotoisin Sallasta ja siellä isäni touhuaa entisessä kodissa edelleen niinkuin kuvista näkyy.
VastaaPoistaLapsuuden koti on Torniossa eli eteläisemmässä osassa Lappia :)
PoistaNo sinä tiedät kuinka herkkää touhua kasvimaanhoito siellä on. Mutta puikulaperunaa ei saa täällä kasvamaan samalla tavalla kuin pohjoisessa.
PoistaNo on todella hieno idea! Hyväkuntoinen on isäsi vielä, kun on tuommoisia kasvilavoja rakennellut. Tuommoinen puuhailu pitääkin virkeänä!
VastaaPoistaPuutarhaterapia pitää virkeänä sekä mielen että kehon :)
VastaaPoistaNäyttääpä tomivalle,siis toivoa on että vanhuksenakin voi puutarhaterapiaan osallistua :)
VastaaPoistaTottakai. Voi vaikka rakennella noita kasvulavoja jo etukäteen...
VastaaPoista