Multasormia kutittaa

Kaikissa purkeissa on elämänmerkkejä. Rosmariini ja persiljakin työnsivät muutaman vihreän haituvan mullan pinnalle. Purjothan on kohta syöntikunnossa (ai eikö?). Päivät ovat olleet niin aurinkoisia, että tuntuu sietämättömältä odottaa kasvimaan löytymistä lumen alta, multasormia kutittaa. Laitan ehkä odotellessa kuitenkin kukkia esikasvatukseen, vaikka sekin kuului niihin eikoskaanenää-juttuihin.

Vihreä villitsee

Salakuljetin taimipurkit mieheni työhuoneen ikkunalaudalle siinä toivossa, että hän ei huomaa niitä. Toivottavasti hänelle ei tule mieleen alkaa siirrellä verhoja.