Kasvimaalama

Puoli kesää on mennyt kesää odotellessa. Kasvimaa ei ole koskaan näin paljon hidastellut kasvamisessa. Kurkut ja kurpitsat ovat jököttäneet kuukauden samassa asennossa hartiat luimussa, ihan kuin olisivat unohtaneet, mitä tässä oikein pitikään tehdä. Voikukka, juolavehnä ja ohdake sen sijaan voivat erittäin hyvin. Vihanneksissa olemme olleet enimmäkseen ostovihannesten varassa, ruohosipulia, lipstikkaa, ilmasipulia, raparperia ja joitakin monivuotisia yrttejä on vasta kerätty.

Toisaalta, nyt on ollut aikaa tehdä kaikenlaista, mitä aurinkoisella säällä ei olisi tullut tehtyä: kaappien siivousta, paperien järjestelyä, puutarhakirjojen lukemista.

PS. Vihannestaide on napattu netistä, ei omaa.

Raparperiaika

Nyt pitää syödä raparperia. Monena vuonna olen tehnyt siitä hilloa tai pakastanut, mutta jostain syystä ne helposti jäävät käyttämättä. Tuoreena raparperista sen sijaan saa aivan mainioita herkkuja. Katsoin Sikke Sumarin ohjelman Ruokaa rakkaudella, jossa Sikke teki mielenkiintoisen näköistä raparperikakkua. Ohjeen löytämisessä meni aikansa, koska tietenkään en sitä kirjoittanut muistiin. Etsiessäni löysin mukavan  Sofian blogin, jossa myös kyseistä reseptiä kehuttiin.

Lomapäivä

Katrin irikset

Olen ollut tämän viikon kesälomalla, mutta vasta nyt selvisin kasvimaalle. Katrin palstalla iirikset kukkivat aivan kuin van Goghin maalauksessa. Omalla maalla voikukka pisti parastaan, mutta sitähän emme tietenkään osaa arvostaa. Kylvin jo hiukan talaouspaperilla itäneet silpoydinherneet ja loput kesäkukat. Purjot ja sipulit näyttivät olevan hengissä, auringonkukat olivat lähteneet hyvin kasvamaan kohopenkissä. Ennen rankkasateita kylvettyjen salaattien penkeissä ei näkynyt mitään, liekö sade huuhtonut siemenet mennessään.

Joimme Arjan kanssa kasvimaakahvit melkoisen tuulisessa säässä. Satoa olisi jo voinut korjata lipstikasta, raparperista, ilma- ja ruohosipuleista ja mäkimeiramista, mutta päädyin kuitenkin keräämään ison kassillisen nokkosia, niiden suhteen näytämme olevan omavaraisia.

Auringonkukat terhakoina

Lipstikka sadonkorjuuta odottamassa

Mäkimeirami, jota pitäisi kerätä juuri nyt, kohta se kukkii

Raparperi, ehkä annan tämän puskan kukkien kukkia

Viinimarja kukkii

30,5 astetta

Ei ole suomalainen ihan tottunut tällaiseen lämpöön. Eilinen Kunnon Askel meni huippusäässä ja huippuseurassa. Tänään kasvimaalla seurassa ei olisi ollut valittamista, mutta voimat tuntuivat hiipuvan lämpöasteiden lisääntymisen myötä. Laitoin maahan härkäpapua ja sokeriherneitä, siinäkin hommassa tuli hiki. Muutenhan tässä odotellaan, mitä mullasta alkaa pilkistellä ja nautiskellaan aikaisista kukkijoista. Luomuaterian sain kasvimaalta: lipstikkakeittoa ja raparperipaistosta, nam nam.

Ellun kanat ja vaaleanpunainen pantteri

Pystytimme ihanassa hellesäässä nimikyltit palstoillemme. Ellun kanat taitaa kuvata parhaiten puutarhafilosofiaamme. Naapurin Leenan palstan nimesimme Punahatuksi ja asensimme kyltin hänenkin palstan reunaan.

Toivoin äitienpäivälahjaksi kottikärryjä palstalle ja sainkin oikein  Vaaleanpunaisen pantterin. Että on ketterä ja niin nätti.

Maahan pääsivät sipulit, Nicola-peruna, purjot, palsternakka (syksylä kylvetyt jo hiukan pilkistelevät mullasta), punajuuri, mustajuuri, mangoldi ja joitakin kukkia. Naapuri-Leenalta saimme idulla olevia kesäkurpitsansiemeniä. Hän esikasvattaa kurkut ja kurpitsat kostean talouspaperin välissä ja laittaa maahan kun sentin itu on näkösällä. Ainakin hänellä systeemi on toiminut loistavasti.

Kun keräsin kuvia blogiin, jouduin näköharhan valtaan. En käsittänyt, miksi istutimme sipulit harjuun. Kunnes asia selvisi kuvan asettamisella oikeaan asentoon...

 Miten 90 asteen kääntö voi muuttaa näköhavainnon ihan toiseksi? Tosin välillä tuo rivin päästäkin otettu kuva näyttää hassulta. Sipulit ovat oikeasti vaon pohjalla.

Olohuone kevätasussa

Puutarhatarkkailija työssään

Vesisadetta ja rakeita

Niitä on saatu tänään taivaalta. Ilma oli kohtalaisen lämmin, mutta ei mikään unelmasää puutarhatöihin. Kameraakaan en viitsinyt ottaa mukaan kun näytti niin harmaalta. Hyvä haltija oli käynyt mylläämässä maan kylvövalmiiksi joten jotain sinne piti laittaa. Laitoimme maahan Timo-perunaa ja erilaisia salaatteja, kosmoskukkaa ja krassia, vähän retiisiä sinne tänne. Ensi viikonloppuna ollaan tosi toimissa jos sääennuste pitää vielä silloin paikkansa, lämmintä on kuulemma sunnuntaiksi luvassa.

Katsoin viime vuoden muistiinpanoja ja olen hiukan myöhässä kasvatuksieni kanssa. Kurpitsoissa oli jo kunnon sirkkalehdet viime vuonna tähän aikaan, nyt ei näy yhtään mitään. Kunhan eivät olisi paleltuneet parvekkeella.

Kurpitsansiemenet mullassa

Viime vuonna laitoin kurpitsansiemenet hiukan aikaisemmin itämään, aika sopivan kokoisia olivat siinä vaiheessa kun siirsin kasvimaalle. Nyt laitoimme monta monituista lajia ja toivon todella, että merkitsemissysteemini onnistuisi edes yhtenä vuonna. Aikaisemmin paperilaput ovat tippuneet, viime vuonna aurinko haalisti kuulakärkikynän jäljen näkymättömiin. Nyt kirjoitin nimen puiseen kertakäyttöveitseen lyijykynällä (koska ei tietenkään löytynyt sitä tarkoitukseen hankittua permanent-tussia). Pakko pitää taimipurkit lasitetulla terassilla vaikka ensi yöksi on luvattu kunnon pakkasta, peittelen purkit vaikka untuvatäkillä.