Kastelua, kummastelua ja päivän moka

Kuntoa tuli tänään hoidettua kantamalla vettä sellaisia määriä, että Kallaveden korkealla oleva vedenpinta varmaan laski hiukan. Kuntoilusta kävi. Liekö moinen kasteluhullutus edes tarpeellista, mutta koska on ollut niin pitkään satamatta, ajattelin varmistaa pienten siementen itämisen.

Tämän päivä parhaat kaverit

Kasvimaalla avaimenreikäpenkkini kummastelijoita riitti. Varovaisen epäilevästi kannustettiin kokeilussa. Onneksi kasvimaanaapurini, iäkäs ja säännöistä piittaamaton mummo piti sitä ihan hyvänä ideana. Hän on itse kunnostanut yhden luultavasti kymmenen vuotta viljelemättä olleen heinikon kitkemättä ja kääntämättä maata lainkaan. Sitä ei uskoisi kun nyt katsoo hänen kukoistavaa palstaansa. Kohopenkit ovat olleet hänen menetelmänsä.

Papujen esikasvatusvaiheen vimeiset minuutit

Ja sitten niihin möhläyksiin: yli-innokkaana laitoin pavut jo 10 päivää sitten esikasvatukseen. Piti minun tietää, että aikaa siihen maagiseen kesäkuun kymmenenteen päivään on yllin kyllin ja liikaakin, mutta en jaksanut odottaa. Pavuthan kasvoivat valtavaa vauhtia ja tänään huomasin salkopapu Cobran lehtien alkavan käpertyä. Ihan kuin olisivat kuivumassa, vaikka multa oli kyllä kosteaa. Ilmeisesti juurilla vain loppui tila, sillä hätäpäissäni en keksinyt tähän hätään muuta kuin istuttaa ne maahan ja kun otin taimet purkeista, juuret todellakin täyttivät koko tilan. Tästä pitäisi nyt ottaa opiksi, että papujen esikasvatusaika on enimmillään 10 pävää. Siellä ne nyt tököttävät maassa ja jos pakkasyö tulee niin tuskin tulee papukesää.

Siellä ne reppanat ovat maassa aivan ennen aikojaan