Työkaverini tuli vierailemaan palstalla. Oli mukava esitellä orastavia herneitä, porkkanoita ja papuja sekä jakaa valtavaa raparperisatoa. Kävimme kurkistamassa Rauha-sorsaa kompostissa ja siellä se vieläkin kököttää pesässään. Näin jo yhden sorsapoikueen ja odottelin, että Rauhankin poikaset alkaisivat kuoriutua. Sitä odottelee koko kasvimaa. Kasvimaalla on muutenkin odottava tunnelma: lähteekö siemenet itämään, milloin sitä satoa saadaan alkaa korjata, joko unikko kohta kukkii, tuleeko sitä kaivattua sadetta.
 |
| Unikonnuput kukkimisvalmiina |
Kasvimaalle on ilmaantunut mukavia rentoutumispaikkoja. Meilläkin on viinimarjapensaiden suojissa "olohuone", mutta muiden olohuoneet näyttävät sen verran viihtyisiltä, että paineet lepopaikan sisustukseen ovat kasvaneet.
 |
| Naapurin lepokeidas puiden katveessa |
Olen kaipaillut niitä maailman parhaita raparperiohjeita ja pula on edelleen kova. Leivoin raparperikääretorttua työkavereilleni. Muuten siitä tuli hyvä, mutta unohdin sen uuniin niin pitkäksi aikaa, että se oli kova kuin gyproc-levy. Ei puhettakaan rullautumisesta. Leikkasin levyn kolmeen suikaleeseen ja täyttelin sitä raparperihillolla kerroksittain. Ihan samalle maistui kuin olisi maistunut rullattuna, vähän vain oli rapeampi kuin kääretortulta odottaisi. Ulkonäköä koitin kohentaa kuorrutuksella ja pähkinöillä, mutta kyllä siitä näki, ettei ehkä ollut ihan alkuperäisen suunnitelman mukainen.
 |
| Raparperikääretorttu (melkein) |
 |
| Raparperisadon jakoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti