Grillattua kesäkurpitsaa ja pekonipapuja

Kun saa valmistaa ja tarjoilla aterian oman kasvimaan tuotoksista, ei voi kuin olla tyytyväinen itseensä. Yleensä. Eilen tarjosin mieheni veljelle ihan kamalaa kesäkurpitsalasagnea, joka muistutti enemmän kokkareista tomaattikeittoa kuin lasagnea. Tein aivan liian vetiset kastikkeet. Söimme vellin sitkeästi haarukalla ja maha täyttyi vasta jälkiruokajäätelöllä. Tänään halusin korjata mokan ja pysyin varmoissa valinnoissa. Vieras ainakin hyvin esitti tyytyväistä ja tässä muodossa kesäkurpitsa toimi loistavasti päätellen siitä, että sitä ei jäänyt yhtään tähteeksi.

Päivän lounas

Salaatti (sidesalaattia, purjoa, hernettä, tomaattia ja parmesaanilastuja, tomaatit ja juusto kaupasta)
Uudet perunat
Tsatsiki (kurkkua, valkosipulia, jugurttia, mausteita, kaupasta haettiin jugurtti)
Grillattu kesäkurpitsa (grillikastike kaupasta)
Pekonipavut (ei kasva vielä pekonia kasvimaalla)
Jälkiruoaksi vadelmarahka tuoreista vadelmista

Salaatti maustettiin oman ruukkupuutarhan basilikalla

Kesäkurpitsat maistuivat

Pavut tuottavat satoa hurjaa vauhtia. Joka kesä se jaksaa yllättää. Toissapäivänä kasvimaakaverini Lea toi kauppakassillisen papuja ja tänään saatiin kerätä samanlainen annos. Laskin kameran maahan papuja kerätessä ja kuvista vasta huomasin, että se oli hieman kostunut heinikossa. Mutta ei haittaa kun pavut olivat syyllisiä, ne on ihan parhaasta päästä kasviksia. Unohdin kaloreiden laskemisen vähäksi aikaa ja paistoin pekonisilppua, jossa sitten pyörittelin keitetyt pavut, syntisen hyvää. Meillä on Cobra-salkopapua, tavallista pensaspapua ja kirjavaa Merveille de Piemonte- papua. Tänään kerätyistä 99 prosenttia oli Cobran ansiota.

Merveille de Piemonte

Salkopapu Cobra

Ruusupapuakin voi syödä paitsi että nämä ovat naapurin